Hoitaja- ja lääkäripula ovat jo laajasti tunnettuja tosiasioita, mutta työntekijöistä on jo niukkuutta myös monissa muissa ammattiryhmissä Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä. Hakijamäärät ovat selvässä laskussa ja samalla usealla erityistyötekijäryhmällä eläköityminen kiihtyy. Työvoiman saatavuus vaihtelee jonkin verran alueittain, mutta tilanteen heikentyminen on samansuuntaista kaikkialla. Nämä tiedot ovat nousseet esille Tays Kehitysyhtiön koulutuspäällikön Susanna Palomäen tekeillä olevasta selvityksestä.
– Taysin erityisvastuualueella esimiehille tehdyn kyselyn perusteella haasteita on erityisesti puheterapeuttien, kuulontutkijoiden ja sosiaalityöntekijöiden löytämisessä, Palomäki kuvailee.
–Myös farmaseutteja ja psykologeja tarvittaisiin osalla ervan alueista enemmän.
Erikoissairaanhoidossa työ on vaativaa ja ammattilaisilta edellytetään paljon. Työntekijöistä kilpaillaan yksityisen sektorin kanssa. Kokeneita työntekijöitä on vaikea löytää ja myös vaihtuvuus on suurta. Uudella työntekijällä voi olla osaamisvajeita paitsi ammatillisissa taidoissa myös yleisissä työelämä- ja digitaidoissa.
Rekrytointiongelmat eivät koske vain muutamaa sairaanhoitopiiriä, vaan ovat valtakunnallisia. Yhtenä suurena syynä on väestön ikääntyminen ja eläköityminen.
–Vuodesta 2007 alkaen työmarkkinoille on tullut vähemmän uusia kuin on lähtenyt, Palomäki kertoo.
–Lisäksi näkyy kohtaanto-ongelma: työttömillä työnhakijoilla ei ole tarvittavaa osaamista avoinna oleviin tehtäviin.
Erityistyöntekijöihin kuuluivat tutkimushenkilöstö, toimisto- ja hallintohenkilöstö ja huoltohenkilöstö. Näistä ryhmistä kertyy yhteensä noin kolmannes sairaanhoitopiirien henkilöstöstä. Palomäki muistuttaa, että erikoissairaanhoito on monen eri ammattiryhmän muodostama kokonaisuus, jossa tarvitaan kaikkia. Esimerkiksi sädehoitoja ei voida tehdä, ellei ole sairaalafyysikkoa ja välinehuoltajien työ on välttämätöntä, jotta voidaan valmistella leikkaussalit ja välineistö.
Kun selvitys on tehty, lähdetään etsimään ratkaisuja. Palomäki ennakoi, että esimerkiksi tiiviimpi yhteistyö oppilaitosten kanssa ja työelämäjaksojen onnistumisen varmistaminen voisivat olla keinoja saada opiskelijat kiinnostumaan sairaanhoitopiireistä työnantajina. Myös työvoiman liikkuvuus voisi olla suurempaa osana Tähtisairaala-yhteistyötä.
– Hyvänä esimerkkinä ovat sairaalafyysikot, joiden opiskeluun kuuluu tehdä harjoittelua kaikissa erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä, Palomäki mainitsee.
Selvityksen tekeminen kolmesta sairaanhoitopiiristä on ollut Palomäen mukaan yllättävän vaativa projekti, koska ammattinimikkeet vaihtelevat ja niitä on paljon. Tietoa on jouduttu keräämään ”käsipelillä” eli poimien yksittäisiä tietoja, koska tämän tyyppinen tieto ei kerry tilastoihin. Erityisalojen ammattinimikkeitä löytyi sairaanhoitopiiristä riippuen 106-182.