Tays Kehitysyhtiössä tehdyt selvitykset ennustavat tiukkoja aikoja: tulevina vuosina erikoissairaanhoidossa on puute hoitajista, erikoislääkäreistä ja muistakin työntekijöistä. Tays Kehitysyhtiön koulutuspäälliköt Johanna Rellman, Niina Herttuala ja Susanna Palomäki ovat tehneet uraa uurtavaa työtä: vastaavia tietoja ei ole näin laajasti ja yksityiskohtaisesti aiemmin koottu kaikista ammattiryhmistä Taysin erityisvastuualueella (Tays-erva).
─Moni onkin kysynyt, miksei tällaista selvitystä ole tehty jo aikaisemmin, Rellman toteaa.
─Yhtenä haasteena on ollut varmastikin se, että tieto täytyy koota useasta eri lähteestä, Herttuala lisää.
─Jos tämänlaista tietoa olisi koostettu näin laajasti jo aikaisemmin, nyt ei välttämättä oltaisi tilanteessa, jossa osaajapula on kehittymässä näin vakavaksi.
Johanna Rellman muistuttaa, että juuri osaavan työvoiman turvaaminen on ollut yksi suurimpia syitä Taysin erityisvastuualueen kolmen sairaanhoitopiirin yhteistyölle. Se on myös Tays Kehitysyhtiön ja Tähtisairaala-yhteistyön tärkeä tavoite.
Eläköitymisaallot iskevät eri tavoin eri ammattiryhmiin
Hoitotyön tilanteesta selvityksen tehneen koulutuspäällikkö Niina Herttualan mukaan useissa hoitotyön ammateissa on työntekijävajetta. Kevan mukaan sairaanhoitajia puuttuu erityisavastuualueen kolmesta sairaanhoitopiiristä yhteensä 991. Ennusteen mukaan pula pahenee vuoteen 2030 mennessä. Koulutuspaikkoja on jo lisätty, mutta uudet osaajat saadaan työmarkkinoille vasta vuosien päästä.
─Tays-ervan sairaanhoitopiirien hoitotyön vakituisiin työpaikkoihin tulee pääsääntöisesti edelleen hakemuksia, mutta selvästi vähemmän kuin aikaisemmin. Suurimmat ongelmat ovat sijaisuuksien täyttämisessä, Herttuala kertoo.
Suuri määrä osastonhoitajia eläköityy lähivuosina, joten myös hoitotyön johtamisen osaajista on vajetta.
Erikoislääkärikoulutukseen on vuosien mittaan hakeutunut riittävästi lääkäreitä, mutta kaikille erikoisaloille ei. Nyt koulutusmääriä on ryhdytty ohjaamaan, jotta tilanne tasoittuisi. Erikoislääkäreistä puolet on siirtymässä eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden kuluessa.
─Isoin ongelma on epätasaisesti jakautunut kiinnostus yhdessä voimakkaan eläköitymisen kanssa, Rellman tiivistää.
─Erityisen uhattuina ovat sisätautialat, laboratorioalat sekä psykiatrian alat, joilta on poistumassa jopa 70 prosenttia erikoislääkäreistä.
Erikoislääkäriksi kouluttautuminen kestää noin 15 vuotta lääkärinopintojen alusta lukien. Siksi nyt tehtävien toimenpiteiden vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä.
─Tilanne alkaa korjaantua 2030-luvulla, mutta siihen on pitkä aika, Rellman toteaa.
Palomäki on selvittänyt erityisalojen henkilöstön tilannetta ja tulevaisuutta. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki muut henkilöstöryhmät paitsi hoitajat ja lääkärit. Erityisesti sairaalahuoltajien, välinehuoltajien ja osastonsihteerien keskuudesta työelämästä poistuu jo lähivuosina iso joukko työntekijöitä. Akateemista koulutusta vaativissa tehtävissä eläköitymisaalto on tulossa hieman myöhemmin, mutta niukkuutta on jo nyt.
─Esimerkiksi psykologin tehtäviin hakijoita oli aiemmin noin 20 yhtä avointa työpaikkaa kohden, nyt enää kuusi, Palomäki kuvailee.
─Erityisvastuualueella on jo useammin työnhakuja, joissa ei ole yhtään hakijaa. Nyt on näköpiirissä, että sosiaalityöntekijöistä ja fysioterapeuteista lähtee eläkkeelle kolmannes seuraavien 15 vuoden aikana.
Vastuuta otettava kaikilla tasoilla
Osaajapulan paikkaamiseen tarvitaan ratkaisuja eri rintamilla. Tays Kehitysyhtiössä ollaan valmistelemassa osaajapoolia, jonka avulla sairaanhoitopiirit voisivat saada osaajia sujuvasti käyttöönsä esimerkiksi muista erityisvastuualueen sairaanhoitopiireistä. Rellman, Herttuala ja Palomäki korostavat myös, että jo opiskelu- ja harjoitteluaika pitää osata hyödyntää rekrytoinnin tukena. Erikoissairaanhoitoon pitää pystyä ensin houkuttelemaan hyviä opiskelijoita ja harjoittelijoita, ja sitten heihin pitää tehdä vaikutus laadukkaalla koulutuksella.
─Me erikoislääkärit jäämme usein siihen työpaikkaan, jossa erikoistumme, Rellman pohtii.
─Meidän pitää ratkaista, miten saamme jo opiskelijat kiinnittymään erikoissairaanhoitoon. Meidän pitää olla parempia opiskelijoiden ohjaamisessa ja perehdyttämisessä ja tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä oppilaitoksien kanssa, täydentää Palomäki.
Kolmikko muistuttaa, että osaajapulaan voidaan vaikuttaa monella eri tasolla erikoissairaanhoidon toimintayksiköistä valtiovallan päätöksiin asti.
─Tämä vaatii yhteisiä ponnistuksia – jokaisen pitää tehdä se, mitä pystyy tekemään, Rellman sanoo.