Taysin alueen erikoislääkäritilanne ja koulutuksen kehittäminen kiinnostivat 12.2. yhteistyöfoorumissa, johon oli kokoontunut Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan hyvinvointialueiden toimialuejohtajia ja muuta johtoa. Tays Kehitysyhtiön koulutuspäällikön Johanna Rellmanin mukaan Taysin alue vetää erikoislääkärityövoimaa myös muualta Suomesta melko hyvin. Vakavaa huolta herättävät alat, joille ei löydy riittävästi erikoistuvia ja joiden nykyinen erikoislääkärikunta eläköityy.
Sinne jäädään, missä erikoistutaan
Rellman johtaa sosiaali- ja terveysministeriön nimittämää työryhmää, joka kartoittaa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritilannetta ja koulutustarvetta. Työryhmän laatima arvioraportti vuoteen 2035 asti julkaistiin viime vuoden lopulla.
– Yli 70 prosenttia erikoislääkäreistä jää töihin sille yliopistosairaala-alueelle, jossa on suorittanut erikoistumisopintonsa, Rellman sanoo.
– Helsingin alueelta siirtyminen muille alueille on vähäistä, joten erikoistumispaikkojen lisääminen sinne ei lisää erikoislääkäreitä muualle Suomeen.
Rellman toteaa, että paras tapa varmistaa erikoislääkäreiden riittävyys on houkutella erikoistuvia omalle alueelle ja varmistaa, että erikoistuvat ovat tyytyväisiä koulutukseensa ja työolosuhteisiin.
–Tämän takia meidän kannattaa panostaa laadukkaaseen koulutukseen.
Kriittisille erikoisaloille tarvitaan nopeita ratkaisuja
Taysin yliopistosairaalan alueella erikoislääkäritilanne on lähitulevaisuudessa kriittisen heikko keuhkosairauksien, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian, psykiatrian erikoisalalla sekä diagnostisilla erikoisaloilla, pois lukien radiologia. Kymmenkunta muuta erikoisalaa on vaaravyöhykkeellä vähäisen hakijamäärän takia.
–Monilla aloilla erikoislääkärimäärä vähenee meidän alueellamme ja valtakunnallisestikin, tehtiinpä mitä vain, Rellman painottaa.
–Meidän on nyt kiireesti löydettävä radikaalejakin ratkaisuja siihen, miten vähenevä lääkärimäärä saa työt tehtyä ja potilaat hoidettua. Edessä on isoja toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia.
Vaarassa olevien alojen suhteen on vielä toivoa, jos niiden vetovoimaa saadaan lisättyä. Jotkin erikoisalat kiinnostavat niin paljon, että erikoistumispaikoille on jopa kolminkertainen hakijamäärä paikkoihin verrattuna. Tulevina vuosina lääkäreitä alkaa valmistua suurempia määriä vuodessa, Suomessa yhteensä yli 700 ja Taysin alueella noin 150.
– Lääkärikoulutuksen sisäänottomääriä on nostettu kymmenessä vuodessa yli 25 prosenttia ja Suomessa on riittävästi lääkäreitä 2030-luvulla, mutta kriisialoille tarvitsemme toimia, jotka auttavat nyt, Rellman sanoo.
– Työt pitää esimerkiksi järjestää niin, että lääkäri keskittyy potilastyöhön ja tukihenkilöstö hoitaa muut tehtävät. Näin saadaan lisää vastaanottoaikoja.
Eläkeikää lähestyville erikoislääkäreille pitäisi tarjota joustavia ja kannustavia työmahdollisuuksia, joilla he jäisivät vielä töihin ja ohjaamaan erikoistuvia. Tässä yhtenä työkaluna on Tays Kehitysyhtiön osaajapooli. Lisäksi on tarpeen edelleen kehittää koulutuksen laatua ja koulutusosaamista sekä tukea erikoistumispaikan löytämistä Taysin alueella.
– Tays-alueella on luotu jo kova-lääkärimalli, jossa klinikoihin on nimetty koulutusta koordinoivia erikoislääkäreitä. Parhaillaan kehitämme Tähtisairaala-alueelle EVAL-appia, jonka avulla erikoistumispaikan tarjoaja ja hakija voivat löytää toisensa entistä paremmin.
Tutustu raporttiin: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritilanne ja koulutustarve vuoteen 2035