Sosiaali- ja terveysminiteriö (STM) on luonut sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelman vastauksena alan työvoimapulaan. Ohjelmassa nostetaan esille, että tilanteen parantamiseksi työpaikoilla on olennaista huolehtia uralla etenemisen mahdollisuuksista, riittävistä koulutusmääristä, työnjaon uudistamisesta ja työn organisoinnista. Erityisesti urapolkuja ja työnjakoa on tulevaisuudessa kehitettävä, jotta päästään ohjelman tavoitteeseen: Suomessa on hyvinvoivia ja osaavia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia oikeassa paikassa ja oikealla osaamisella vuonna 2027.
Kliininen erikoistuminen tuo mahdollisuuksia
Jotta sote-ammattilaisten työtehtävistä muodostuisi tarkoituksenmukaisia ja vaikuttavia, kaikkien henkilöstöryhmien työn sisältöä ja rakennetta pitää selvittää. Hoitotyössä asiantuntijatehtäviä on ollut käytössä ja vuosikymmeniä, esimerkiksi diabetes- ja avannehoitajia. Jotta potilashoito on laadukasta, tarvitaan kliinisesti erikoistuneita hoitajia, jotka voivat asiantuntijatehtävissä täysipainoisesti hyödyntää osaamistaan. Työntekijöiden mahdollisuus käyttää ja kehittää asiantuntemustaan on yksi vetovoimatekijä hyvinvointialuille työnantajana. Kliinisen asiantuntijahoitajan tehtävät myös tuovat uusia etenemismahdollisuuksia hoitajille. Asiantuntijatehtäviä on kuitenkin tutkittu vähän eikä työhön liittyviä mahdollisuuksia aina tunnisteta hoitotyön johtamisessa.
Itsenäiset hoitajavastaanotot kehityskohteena
Tätä kokonaisuutta ratkaisemaan on Sisä-Suomen yhteistyöalueen ja Tays Kehitysyhtiön välisenä yhteistyönä muodostettu kliinisen hoitotyön urapolkumalli. Uramalli yhtenäistää käytäntöjä hyvinvointialueilla ja yhteistyöalueella ja sitä käytetään pohjana itsenäisten hoitajavastaanottojen kehittämisessä ja nykytilan selvitystyössä. Malli pohjautuu STM:n suosittelemaan uramalliin sekä Taysin erityisvastuualueen hoitotieteelliseen toimintaohjelmaan 2021 – 2025 osaamisen kehittämisen kärkialueeseen. Luotu uramalli ja asiantuntijahoitajarakenne toimivat yhteisenä perusmallina, joita Sisä-Suomen yhteistyöalueella hyödynnetään tulevina vuosina.
Tays Kehitysyhtiö koordinoi selvitystyötä, jossa kuvataan laajasti perusterveydenhuollon itsenäisten hoitajavastaanottojen nykytilannetta ja tehtävärakennetta. Selvitystyössä otetaan huomioon myös sairaanhoitajien urapolut. Selvitys kattaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen keskussairaalan ja lähiterveyspalvelut, Pirkanmaan hyvinvointialueen avopalveluiden eteläisen, läntisen ja pohjoisen lähijohtamisalueen sekä Kanta-Hämeen perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut. Tays Kehitysyhtiö tarkastelee Sisä-Suomen hyvinvointialueiden hoitajien asiantuntijatehtävien vaikuttavuutta potilashoidon tulosten ja kustannusvaikuttavuuden näkökulmista.
– Tavoitteena on, että hyödynnämme hyvinvointiteknologiaa ja digitaalisia palveluita hoitotieteen tutkimuksissa ja hoitotyön toteuttamisessa, toteaa kehityspäällikkö Heli Tunturi-Kemppainen Tays Kehitysyhtiöstä.
– Lisäksi osallistamme hyvinvointialueiden hoitohenkilökuntaa uusien innovaatioiden kehittämiseen ja tuemme heitä niiden käyttöönotossa.