Tähtisairaala-yhteistyössä mallinnetaan hyvien käytäntöjen keräämistä ja jakamista. Mallia testattiin marraskuussa työpajassa, jonka teemana oli IBD-potilaan verkkopoliklinikka. Mukana oli osallistujia Taysista ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä.
Hyvien käytäntöjen jakamiseen on alettu Tays Kehitysyhtiössä luoda mallia, koska on havaittu, että hyvät käytännöt eivät siirry sairaalasta ja sairaanhoitopiiristä toiseen. Kehityspäällikkö Marika Järvisen johdolla on rakennettu hyvien käytäntöjen keräämisen ja jakamisen prosessia Taysin erityisvastuualueelle. Nyt pidetyssä työpajassa testattiin, miten malli toimii, ja tulokset olivat hyviä. Työpajassa jaettiin ja siirrettiin onnistuneesti tietoa IBD-potilaan hoidosta, ja samalla myös hyvien käytäntöjen malli osoittautui toimivaksi ja kehittämiskelpoiseksi.
Yhteinen tekeminen innostaa
Taysissa on otettu käyttöön TaysPolku-sovellus biologisissa infuusioissa käyville potilaille, ja työpajan osallistujissa oli sekä taysilaisia, joille kokonaisuus on tuttu, että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin edustajia tutustumassa asiaan ja vastaanottamassa uutta tietoa.
–Tarvitsemme lisää tällaista yhteistä tekemistä. Tämä innostaa ja sain heti ajatuksia, joita haluaisin viedä käytäntöön, kertoo gastroenterologian erikoislääkäri Heli Eronen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä.
–Työpajamalli on hyvä, sillä työn arjessa ei ehdi keskittyä kehittämiseen.
IBD-potilaiden hoitoa on kehitetty työryhmässä, jossa on ollut Taysin edustajien lisäksi mukana Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireistä. Taysilaisille osallistujille työpaja tarjosi mahdollisuuden analysoida TaysPolun käyttöönottoa.
–Kehittämisprojekti on ollut mielenkiintoinen, ja se on tarjonnut vaihtelua perustyöhän potilaiden parissa, apulaisylikääkäri Tuire Ilus Taysista sanoo.
–Olen oppinut paljon uutta.
Ilus toteaa, että vaikka varsinainen kehittämistyö on tehty Taysissa, on taustalla ajatus siitä, että voidaan samalla auttaa muuallakin Suomessa asuvia IBD-potilaita. Kehittämistyötä on haastavaa tehdä ilman tukea ja fasilitointia. IBD-potilaan verkkoklinikan käyttöönottoa on ollut mahdollistamassa kehittämiskoordinaattori Sari-Marja Hytönen Taysista.
–Tällaisissa kehittämisprojekteissa pystymme parantamaan montaa asiaa yhdellä kertaa, Hytönen summaa.
–Voimme vaikuttaa sekä ammattilaisten työtyytyväisyyteen että potilaiden hoitoon.
Järvinen kertoo, että mallin avulla voidaan luoda hyvistä käytännöistä selkeitä kuvauksia, joita voidaan hyödyntää kaikissa Taysin erityisvastuualueen sairaaloissa. Usein toiminnan kehittäminen lähtee liikkeelle siitä, että selvitetään, miten muut ovat saman ongelman ratkaisseet. Hyvien käytäntöjen ”pankki” olisi tässä hyödyksi, ja huolellisesti kuvattuja toimintamalleja voitaisiin joissakin tilanteissa ottaa vaikkapa sellaisenaan käyttöön.
–Tämän työpajan havaintojen ja palautteen pohjalta voimme jalostaa hyvien käytäntöjen keräämistä, Järvinen kehuu.
Mallin rakentamista varten Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä on tehty yhteensä yhdeksän haastattelua hyvien käytäntöjen jakamisesta. Työryhmässä ovat olleet mukana Sari-Marja Hytönen Taysista, Anne-Mari Lahdensuo Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä ja Sanna Mäkynen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä.