Tays Kehitysyhtiössä tehdyt selvitykset ennustavat tiukkoja aikoja: tulevina vuosina erikoissairaanhoidossa on kasvava puute hoitajista, erikoislääkäreistä ja muistakin työntekijöistä. Tays Kehitysyhtiön koulutuspäälliköt Johanna Rellman, Niina Herttuala ja Susanna Palomäki ovat tehneet laajat, yksityiskohtaiset selvitykset kaikista ammattiryhmistä Taysin erityisvastuualueella (Tays-erva).
─Yhtenä haasteena työtekijöiden poistuman ja saatavuuden arvioinnissa on se, että tieto täytyy koota useasta eri lähteestä, Herttuala toteaa.
Johanna Rellman muistuttaa, että juuri osaavan työvoiman turvaaminen on ollut yksi suurimpia syitä Tays-ervan kolmen sairaanhoitopiirin yhteistyölle. Se on myös Tays Kehitysyhtiön ja Tähtisairaala-yhteistyön tärkeä tavoite.
Eläköitymisaallot iskevät eri tavoin eri ammattiryhmiin
Hoitotyön tilanteesta selvityksen tehneen koulutuspäällikkö Niina Herttualan mukaan useissa hoitotyön ammateissa on työntekijävajetta. Esimerkiksi sairaanhoitajia puuttuu erva-alueen sairaanhoitopiireistä tällä hetkellä yli 900. Kevan ennusteen mukaan pula pahenee vuoteen 2030 mennessä. Koulutuspaikkoja on jo lisätty, mutta uudet osaajat saadaan työmarkkinoille vasta vuosien päästä. Samalla eläköityminen kuitenkin kiihtyy.
─Tays-ervan sairaanhoitopiirien hoitotyön vakituisiin työpaikkoihin tulee pääsääntöisesti edelleen hakemuksia, mutta selvästi vähemmän kuin aikaisemmin. Suurimmat ongelmat ovat sijaisuuksien täyttämisessä, Herttuala kertoo. Myös suuri määrä osastonhoitajia eläköityy lähivuosina, joten hoitotyön johtamisen osaamista poistuu runsaasti työmarkkinoilta.
Erikoislääkärikoulutukseen on vuosien mittaan hakeutunut riittävästi lääkäreitä, mutta kaikille erikoisaloille ei. Nyt koulutusmääriä on ryhdytty ohjaamaan, jotta tilanne tasoittuisi. Erikoislääkäreistä puolet on siirtymässä eläkkeelle seuraavan reilun kymmenen vuoden kuluessa.
─Isoin ongelma on epätasaisesti jakautunut kiinnostus yhdessä voimakkaan eläköitymisen kanssa, Rellman tiivistää.
─Erityisen uhattuina ovat sisätautialat, laboratorioalat sekä psykiatrian alat, joilta on poistumassa jopa 70 prosenttia erikoislääkäreistä.
Erikoislääkäriksi kouluttautuminen kestää noin 15 vuotta lääkärinopintojen alusta lukien. Siksi nyt tehtävien toimenpiteiden vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä.
─Tilanne alkaa korjaantua 2030-luvulla, mutta siihen on pitkä aika, Rellman toteaa.
Palomäki on selvittänyt erityisalojen henkilöstön tilannetta ja tulevaisuutta. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki muut henkilöstöryhmät paitsi hoitajat ja lääkärit. Erityisesti sairaalahuoltajien, välinehuoltajien ja osastonsihteerien keskuudesta työelämästä poistuu jo lähivuosina iso joukko työntekijöitä. Akateemista koulutusta vaativissa tehtävissä eläköitymisaalto on tulossa hieman myöhemmin, mutta niukkuutta on jo nyt.
─Esimerkiksi psykologin tehtäviin hakijoita oli aiemmin noin 20 yhtä avointa työpaikkaa kohden, nyt enää kuusi, Palomäki kuvailee.
─Tays-Ervassa on yhä useammin työnhakuja, joissa ei ole yhtään hakijaa. Nyt on näköpiirissä, että sosiaalityöntekijöistä ja fysioterapeuteista lähtee eläkkeelle kolmannes seuraavien 15 vuoden aikana.
Vastuuta otettava kaikilla tasoilla
Osaajapulan paikkaamiseen tarvitaan ratkaisuja eri rintamilla. Tays Kehitysyhtiössä on käynnistetty osaajapooli, jonka avulla sairaanhoitopiirit voivat saada osaajia sujuvasti käyttöönsä esimerkiksi muista erityisvastuualueen sairaanhoitopiireistä. Rellman, Herttuala ja Palomäki korostavat myös, että jo opiskelu- ja harjoitteluaika pitää osata hyödyntää rekrytoinnin tukena. Erikoissairaanhoitoon pitää pystyä ensin houkuttelemaan hyviä opiskelijoita ja harjoittelijoita, ja sitten heihin pitää tehdä vaikutus laadukkaalla koulutuksella.
─Meidän pitää ratkaista, miten saamme jo opiskelijat kiinnittymään erikoissairaanhoitoon. Meidän pitää olla parempia opiskelijoiden ohjaamisessa ja perehdyttämisessä ja tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä oppilaitoksien kanssa, miettii Palomäki.
Nopein keino vaikuttaa lääkäri- ja hoitajapulaan on avustavan henkilökunnan (sihteerit, avustajat ym.) lisääminen. Ammattilaisten pitää pystyä paremmin keskittymään potilastyöhön.
Kolmikko muistuttaa, että osaajapulaan voidaan vaikuttaa monella eri tasolla oppilaitoksista ja erikoissairaanhoidon toimintayksiköistä valtiovallan päätöksiin asti.
─Tämä vaatii yhteisiä ponnistuksia – jokaisen pitää tehdä se, mitä pystyy tekemään ja käyttää keinoja, jotka auttavat mahdollisimman nopeasti, Rellman sanoo.